Terima kasih Malaysia

Toisesta hanasta tulee kuuman vulkaanisen lähteen vettä ja toisesta viimeöisen, trooppisen rankkasateen täyttämän vuoristopuron raikkaan viileää vettä. Ulkoilmakylpylää ympäröivät kukkulat ovat bambupuskien ja rehevän sademetsän peitossa. Köllimme puun varjostamassa kylpyaltaassa liottaen pois viime päivien rasituksia ja seuraten kiinalaisturistien touhuja kuin hauskaa elokuvaa.

Poring on pikkukylääkin pienempi talorykelmä Sabahin osavaltion keskellä Ranaun kunnassa. Se on saanut nimensä täkäläisestä bambua merkitsevästä sanasta. Paikalliset ovat muinoin (ennen toista maailmansotaa) rakentaneet kotinsa bambusta. Alueella kasvaa valtavia bambupuskia vieläkin.

Jumaidi-oppaamme kuskeineen olivat menossa Kinabaluvuorelle noutamaan asiakkaita. Me pääsimme kyytiin – maksua vastaan toki. Perille päästyämme valitsimme yösijaksemme ilmeisesti Hobittien taloista inspiraationsa saaneen Round Innin. Kivijalka oli luonnonkivistä muurattu, ja ovet ja ikkunat olivat pyöreitä. Mikä tärkeintä, siellä oli myös wifi – ei mikään vauhdikas wifi, mutta wifi kuitenkin. Lisäksi kävi ilmi, että sieltä sai erinomaista sapuskaa.

Poringiin tuskin eksyisi kukaan, jollei siellä olisi kuumia lähteitä. Poring Hot Springsin alue kuuluu Kinabalaluvuoren kansallispuistoon kauniine metsäisine rinteineen, vuoristopuroineen, putouksineen ja maailman suurimpine kukkineen.

Vivianen puutarha

Moni perhe saa elantonsa huolehtimalla maillaan kasvavista Rafflesia keithii -kasveistaan. Tuo outo kasvi elää suurimman osan elämästään lehdettömänä, juurettomana ja varrettomana loisien sienimäisenä rihmastona lähes huomaamattoman, laihan köynnöksen sisällä. Kerran vuodessa se punkee juuristaan maan pinnalle pikkuisia tummanruskeita palleroita, jotka muistuttavat lähinnä sieniä. Ne kasvavat yhä suuremmiksi, kunnon kaalinpään kokoisiksi, kunnes yksi niistä puhkeaa valtavan kokoiseksi, muutaman päivän kukoistavaksi kukinnoksi.

Mekin kannoimme kortemme kekoon, maksoimme seitsemisen euroa nokkaa kohti, ja kävimme katsomassa Vivianen kahta kukkaa. Toinen oli hehkeimmillään. Kukinnon läpimitta oli 78 senttiä. Se tuoksui mätänevälle lihalle ja houkutteli kärpäsiä pölyttäjikseen. Toinen alkoi näin viidentenä päivänä jo muuttua laidoiltaan mustaksi ja lakastua.

Kuumien lähteiden lisäksi Poringin hauskimpia vetonauloja on upean ykkösluokan vanhan sademetsän latvuston läpi rakennettu siltareitti. Toisin kuin Sepilokin kiinteä teräsverkosta metallitelineiden päälle rakennettu, tässä on riippusiltatyyliin vain lankku köysien varassa, ja tukipisteinä metsän suuret puut. Pääsymaksu oli 5 RM nenältä ja kameralta. Meiltä yhteensä 15 Ringgetteä eli runsaat kolme euroa.

Jo mainittujen lisäksi tarjolla on perhosfarmi, orkkideapuutarha sekä trooppinen puutarha paikallisine elukoineen, kuten apinoineen, oravineen ja lintuineen. Ne eivät jaksaneet meitä kiinnostaa, ja jokaiseen oli ärsyttävästi oma pieni sisäänpääsymaksunsa.

Sen sijaan kävelimme parinkymmenen minuutin matkan lähimmälle, kahdesta pienemmälle, Kipungit-vesiputoukselle. Suuremmalle Langanan-putoukselle olisi ollut parin tunnin vaellus suuntaansa. Sekään ei näillä kintuilla, tässä helteessä ja sateen uhan alla innostanut. Jyrkillä, savisilla rinteillä ei ole mukava liukastella kaatosateessa.

Kylpyläreissu tarpeeseen

Kirjoittelin blogia yömyöhälle, ja Oskari luki kirjaa vielä myöhempään. Pian nukahdettuamme naapurihuoneesta kuului hätäinen kiljaisu. Sen jälkeen kuulimme askelten töminää, ovien availua ja sulkemista ja käytävällä hipsimistä. Epäselväksi jäi, mikä otus naapurin oli yllättänyt. (Onneksi valitsin tämän huoneen, kun molempia meille esiteltiin.)

Nukahdettuamme uudestaan kova rankkasade rupesi rummuttamaan kattoon. Sitä riitti aamuun asti. Jossain vaiheessa olimme kuitenkin onnistuneet nukahtamaan, kunnes ensimmäinen kukko aloitti aamukieuntansa. Sade hillitsi vain hieman herran viisuja, joita se esitti varsin pontevasti, noin tunnin välein.

Kylpyläalueella joen varressa on pieniä kylpyammeita neljän ammeen ryppäissä katosten alla. Myös jalkojen liottamiseen tarkoitettu kuumavesiallas on katettu. Kolme erillistä, vähän isompaa paljua ovat taivasalla. Ujoimmat voivat vuokrata pienissä ”mökeissä” olevia privaattiammeita. Lisäksi alueella on vuoripurosta vetensä saava uima-allas vilvoittelua varten.

Kylässä yöpymisestä oli se etu, että pääsimme heti aamupäivästä valitsemaan itsellemme parhaan kylpyammeen. Siihen ei koko perinpohjaisen viiden tunnin kylpemisrupeamamme aikana uskaltautunut ketään muuta.

Matkamme Malesiassa alkaa olla lopuillaan. Sabahin luonto kuuluu ehdottomasti reissumme huippukokemuksiin. Kiitokset malajiksi ovat paikallaan. Pidin muistisääntönä lausahdusta: ”Teeri makaa sii(n)!” Sillä sai aina kauniin hymyn vastalahjaksi, ja sama sama!