Pakkaamisen taidetta

Miten tungetaan pariskunnan puolen vuoden kamat kahteen reppuun (plus pieneen kamerareppuun)? Tehtävä olisi huomattavasti helpompi, jos matkaisimme pelkästään tropiikkiin. Tiemme kulkee kuitenkin syksyisen Siperian ja Mongolian arojen läpi Pohjois-Kiinaan ja sieltä pikkuhiljaa kohti lämpimämpiä leveysasteita. Reppuun pitäisi saada mahtumaan niin toppatakkia ja fleece-kerrastoa kuin hellehepeniäkin. Lisäksi pitää jäädä tilaa matka-apteekille, josta pitäisi löytyä apua jos jonkinlaiseen oireeseen ja aika liuta malarianestolääkkeitä. Ja vaikka pyrin karsimaan biuutiboxini sisällön ihan minimiin, on se silti suhteellisen suuri. Pakkaaminen on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen performanssi, joka on yhä hakee muotoaan…

Ensimmäinen – ja ainoa – sponsori!

Etsimme matkallemme sopivaa retkiastiastoa jo keväällä. Tutustuimme erilaisiin vaihtoehtoihin. Kriteereiksemme muodostui: pieni, kevyt ja yksinkertainen.

Löysimme sopivanoloiset kokoontaitettavat fold-a-cupit erään suuren retkitarvikepuodin valikoimista. Hyvä, mutta halusimme myös isommat versiot soppia yms. varten. Metsästelimme isompia kupposia eri kaupoista nettivalikoimia unohtamatta. Sellaisia ei löytynyt.

Lopulta kysyin niitä suoraan valmistajalta, Wildolta, Ruotsista. He vastasivat (kun jaksoivat), että Suomeen heidän tuotteitaan tuo Kannonkari Oy. ”Tack för informationen!” ja sitten viestiä maahantuojalle: tämmöisiä tarvitsisimme, tällaiseen käyttöön, mistä löytyy, onko heillä, mitä maksaa, voimmeko noutaa jne. Heillä kuulemma oli joitain näytekappaleita. Pariin viikkoon ei kuulunut mitään, ja lähetin hermostuneena kyselyä perään. Tarvitsemamme tuotteet oli kuulemma postitettu jo melkein kaksi viikkoa sitten!

Saapumisilmoitus oli joutunut hukkaan, mutta paketti oli vielä Postissa tallessa. Saimme retkiastiat lahjaksi! Vanhastaan meillä oli jo aiemmin kavereilta lahjaksi saamamme, kattaukseen sopivat sporkit (spoon-fork-knife-yhdistelmä-aterimet).

Ja nyt jatkamaan pakkaamista.