Päivä Dubaissa

Auringon ensisäteet värjäävät miljoonakaupungin peittävän hiukkasvaipan kellertävän roosan sävyihin. Paksu utu pehmentää meren, maan ja pilvenpiirtäjien ääriviivat. Vain korkeimpien rakennusten huiput pistävät ylös kirkkaampaan ilmaan saakka. Päivämme Dubaissa on alkamassa. Sitä ei varsinaisesti ollut ”tilattu”, vaan se oli enempi Emiratesin ja sen FlyDubai-halpalentoyhtiön yhdessä operoiman Mauritiuksen reitin aikatauluista johtuva ”etu”.

Arabimaa hiekka-aavikolla

Arabiemiraatit eli Yhdistyneet arabiemiirikunnat on suunnilleen Neljännes-Suomen suuruinen ”hiekkalaatikko” Persian- ja Omaninlahtien rannalla, Arabian niemimaalla. Ilmasto on pääosin kuuma ja kuiva. Kesällä lämpötila voi nousta liki 50 asteeseen, mutta näin helmikuun alussa on suomalainen kesäkeli parhaimmillaan. Hiekka-aavikon alla on öljylähteiden ohessa pari huomattavaa keidasta, ja pohjavesi erityisesti maan pääkaupungin Abu Dhabin alueella riittää myös maanviljelyyn.

Maan väkiluvuksi on arvioitu yli 9 miljoonaa, mutta siitä valtaosa koostuu vierastyöläisistä ilman maan kansalaisuutta ja kansalaisoikeuksia. He ovat antaneet vahvan panoksensa muun muassa Dubain villien hankkeiden, kuten lentokoneen ikkunasta hyvin hahmottuvien palmun ja maapallon muotoisten tekosaarten sekä 2010 valmistuneen maailman korkeimman rakennuksen, Burj Khalifan, syntymiseen. Osin niiden vuoksi Dubain satamakaupunki on kohonnut matkailun ja kaupan keskukseksi, eikä sen tai edes koko Emiraattien talous muista arabimaista poiketen lepää pelkästään öljyn ja maakaasun varassa. Köyhien siirtotyöläisten kohtelu ja olemattomat ihmisoikeudet ovat kuitenkin herättäneet paljon kansainvälistä keskustelua.

Asukkaista selvä enemmistö on muslimeja, ja islamilla on ollut vahva vaikutus maan kulttuuriin. Muun muassa kovaäänisiin rukouskutsuihin täytyy tottua, ja päivän ensimmäinen pärähtää ilmoille suunnilleen kukonlaulun aikaan. Myös lakijärjestelmä perustuu Koraaniin. Šariaa noudatetaan erityisesti esimerkiksi avioeroa ja perintöasioita koskevissa määräyksissä, vaikkakin asenteet naisia kohtaan ovat kohentumassa. Avioliittoja järjestetään yhä yleisesti serkusten tai pikkuserkusten välillä.

Tuhannen ja yhden yön tunnelmaa

Pyyhimme unihiekkoja silmistämme aivan liian vähien unosten jälkeen. Auringon nousun myötä meitä odotti suunnilleen puolen vuorokauden välilasku toiseksi suurimmassa Yhdistyneiden arabiemiraattikuntien emiraatissa. Ruumatavarat jatkaisivat onneksi matkaansa lentoyhtiöiden toimesta eikä kaupunkiin tarvitsisi raahata kuin mahdollisimman pieniksi karsimamme käsipakaasit. 

Kulku lentokentältä kapean Dubainlahden jakamaan keskustaan oli tehty hyvin helpoksi. Osin maan alla, osin maan päällä kulkeva metro-ilmajuna vei meidät ensimmäiseksi Al Ghubaiban asemalle. Sieltä jatkoimme lahden länsipuolella Bur Dubaissa sijaitsevaan historialliseen kaupunginosaan Al Fahidiin. Kaupunki oli vasta heräämässä, eivätkä museot olleet vielä avoinna. Silti tai oikeastaan juuri siksi Heritage Villagen (perinnekylän) hiekan värisillä hiljaisilla kujilla oli mukava käyskennellä lintujen liverrellessä aukioiden puissa. 

Promenadimme jatkui aamun raikkaassa ilmassa lahden rantaa ja pikkuhiljaa avautuvien ikivanhojen basaarien läpi kohti Al Fahidin metroasemaa. Basaarit tunnetaan nimellä Souk ja ne olivat kukin keskittyneet omaan tiettyyn alaansa. Oli esimerkiksi kultabasaari, maustebasaari, hajuvesibasaari sekä kangas- ja vaatebasaari.  

Dubain vanhimmat asutuksesta kielivät löydöt ovat pronssikaudelta suunnilleen 5000 vuoden takaa. 1800-luvulta lähtien Dubain pääelinkeino oli pitkään helmien tuotanto, ja paljolti sen vuoksi kaupungista kehittyi varteenotettava kauppapaikka. Kehitys tyssähti 1929 pörssiromahduksesta alkaneeseen maailmanlaajuiseen lamaan. Emiirikunnan varsinainen nousu alkoi 1966, kun omalta rannikolta löydettiin öljyesiintymä. Sen tuotoilla toteutettiin valtavia satama- ja teollisuushankkeita. Yhdistyneet arabiemiirikunnat syntyi 1971, ja parin vuosikymmenen kuluessa Dubain satamasta kasvoi Persianlahden vilkkain.

Maailman suurin ostoskeskus

Dubain valtavat rakennushankkeet törmäsivät valtion sijoitusyhtiön ylimitoitettuun ulkomaiseen velanottoon ja velkakierteeseen 2009. Valtio on sittemmin taannut yhtiön velkoja ja suunnitellut niille maksuohjelman, eivätkä kaupungin ennätyshankkeet todellakaan ole loppuneet. Saaria rakennetaan edelleen ja seuraavassa promenadikohteessamme Dubai Mallissa meille esiteltiin tulevaa maailman korkeimman pilvenpiirtäjän rakennushanketta. Olisimme voineet jo varata kämpänkin hulppeilla näkymillä!

Dubai Mall on kuulemma maailman suurin ostoskeskus ja oikea ostosparatiisi himoshoppaajalle. Se on rakennettu toistaiseksi vielä maailman korkeimman rakennuksen, Burj Khalifan (828 m / 160 kerrosta), kainaloon. Lähin metroasemakin oli tietysti nimetty niiden mukaan. Tosin rahvaan piti talsia kävelytuubissa vielä liki kilometri keinokastellun puiston vieressä polveilevaan kauppakeskeitaaseen. 

Liikkeitä oli rapiat 1200 ja pinta-alaakin parinsadan jalkapallokentän verran. Eikä siinä kaikki. Ostoskeskuksessa oli myös esimerkiksi olympiakokoinen sisäluistinrata, massiivinen elokuvateatterikompleksi ja siellä pääsi töllistelemään 10 miljoonan litran akvaarioon suljettuja, ympyrää uiskentelevia rauskuja, haikaloja ja muita meren eläimiä. Kerskuvat 33 000 lajilla kaiken kaikkiaan. Niiltä ei voinut välttyä edes satunnainen vierailija, sillä akvaarioon houkuteltiin ohikulkijoita ostoskeskuksen käytävälle antavalla lasiseinällä. 

Turistin tuumia

Dubaissa pukeutumissäännöt eivät olleet kovin tiukkoja vaikka muslimimaassa oltiinkin. Naisten ei tarvinnut käyttää huivia. Riitti ettei asu ollut kovin vartalonmyötäinen tai lyhyt eikä siinä ollut turhan anteliasta kaula-aukkoa. Lisäksi oli kohteliasta peittää olkapäät, vatsa ja polvet. Uskonnollisissa kohteissa piti luonnollisesti pukeutua peittävämmin. Hämmästyttävän moni turisti kulki silti minimekossa ja napapaidassa.

Vaatetuksen ohella konservatiivisuus ulottui myös käytökseen. Alkoholia myytiin ja tarjoiltiin rajoitetusti, eikä pariskuntien sopinut kosketella toisiaan julkisilla paikoilla. Musliminaisia ei saanut valokuvata ilman lupaa, ja erityisesti miehet eivät saaneet kuvata naisia rannalla. Siitä saattoi kuulemma saada sakon tai peräti vankeutta. Myös jopa huumejäämistä voi saada ankaran rangaistuksen.

Totta kirjoittaakseni on myönnettävä, että Dubai tai Arabiemiraatit eivät kuulu suosikkimatkakohteisiini. Syy ei ollut pukeutumis- tai muissa säännöissä, vaan yleisessä fiiliksessä. Kaikki nähtävä ja koettava tuntui väkisin tehdyltä tai rakennetulta. Öljymaassa kun oltiin, autoille oli varattu reilusti tilaa ja valtavat väylät. Rahalla sai mitä halusi, ja rikkaus, shoppailu sekä turha kulutus oli hienoa ja tavoiteltavaa. Eläimet olivat käyttötavaraa. Kuvaavaa oli että, kun etsin netistä luontoon liittyvää nähtävää, ykkösiksi nousivat Dubai Mallin akvaario, Dubainlahti ja Al Qudran tekojärvi. ”Unelmien” mönkijäajeluilla dyyneillä olisi päässyt pilaamaan maisemia ja lisää ilmaa turhilla hiilipäästöillä. 

Toki meillä oli vain päivä aikaa tutustua maahan, mikä varmasti vaikutti kokemukseen. Toisaalta se tuntui riittävän – ainakin Dubain kaupungissa. Tunnelmallinen aavikkoretki telttayöpymisineen ja mahtavine eväineen, omalla porukalla ja hyvän oppaan johdolla olisi voinut olla hieno kokemus. Sellainenkin olisi varmasti järjestynyt – ainakin isolla rahalla.