Ja joki virtaa läpi

Yichangin aamu valkenee utuisena. Liikenne kaduilla vilkastuu, kun asukkaat matkaavat töihin. Kaupat ja kiskat aukeavat – kaupunkin herää. Autot tööttäilevät, kaasuttelevat ja jarrut kirskuvat. Fillarikojujen myyjät huutelevat markkinointiviestejään, ja kaupungin sadoilla rakennustyömailla alkaa kilkuttelu ja paukuttelu.

Kojut avataan aamulla myös monilla kaupungin ”torikujilla”, jotka muulloin ovat ihan tavallisia kujia. Mausteet tuoksuvat ihanasti ja kala haisee. Myyntitiskit ja kujan varret pursuavat tuoreita, meheviä vihanneksia, erilaisia siemeniä, sieniä ja juureksia. Orsilla roikkuu lihapaloja, joita potentiaaliset ostajat voivat vapaasti sormeilla. Kanat, ankat ja hanhet esitellään elävinä. Myyjä teurastaa ja putsaa ne samaan hintaan. On ainakin tuoretta. Oma lukunsa on eksoottisemmat ruoka-ainekset: sammakot ja kilpikonnat, käärmeet ja siilit. Pikkuankeriaan perkaus ja paloittelu käy myyjältä sutjakkaasti. Montako laitetaan?

Kävelimme Yangzen rantaan. Vesi oli puhtaamman ja kirkkaamman näköistä kuin odotin. Veden pinta oli matalalla. Vaaleaa, rakennettua joen ”pohjaa” oli paljastunut lavealti. Rannalla oli tietenkin jokunen ukko kalassa ja yllättäen myös porukkaa uimassa. Heillä oli turvanaan kellukkeet, ja mukavahan tuossa oli uida matkaa. Ei tarvinnut kuin uida jonkun matkaa ulos rannasta ja sitten vaan polskia paikallaan. Joen virtaus antoi sopivasti vastusta. Kaikki kalastajat ja uimarit olivat miehiä. Yhtään naista ei näkynyt.

Kontroversiaali proggis

Yangze saa alkunsa Himalajalta Tiibetistä. (Olkhonilla tapaamamme parikymppinen kiinalaisneiti selitti innoissaan, käyneensä Tiibetissä ja hänen mielestään Tiibet on kauneinta Kiinaa. Monen länsimaisen mielestähän Kiinan runsaat puoli vuosisataa sitten miehittämä alue ei edes kuulu Kiinaan.) Maailman katolta lumien sulamisvedet kulkevat suunnilleen yhtä pitkän matkan kuin Yhdysvaltojen Mississippi, vajaat kuusi ja puoli tuhatta kilometriä kohti Itä-Kiinan merta. Joen vesimäärä vaihtelee vuodenkierron mukaan. Näin syksyllä mennään kohti matalinta vaihetta, ja keväällä vuoriston lumien alkaessa taas sulaa veden pinta nousee. Pian Yichagin kaupungin jälkeen ylävirran puolella on maailman suurin pato, Three Gorges Dam, joka on erittäin suosittu nähtävyys.

Patoa ruvettiin suunnittelemaan jo 1930-luvulla Chiang Kaiseckin aikaan. Betonirakennelma on reippaasti yli 2 km pitkä ja 180 m korkea, Patoaltaassa vesi on runsaat 170 m merenpintaa ja 110 m padon alla juoksevan joen pintaa korkeammalla. Tekojärvi on noin 660 km pitkä ja noin kilometrin leveyinen. Sen alta on joutunut muuttamaan noin puolitoista miljoonaa asukasta 13 kaupungista sekä 140 isommasta ja 1350 pienemmästä kylästä. Veden alle on jäänyt myös 1300 arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää kohdetta, joista joitakin on siirretty pois altaan tieltä. Sen alle on varmasti jäänyt myös historiallisesti arvokkaita paikkoja, joita ei ollut vielä edes löydetty. Pato on hyvin ristiriitainen hanke paitsi ulkomailla myös Kiinan sisällä. Esimerkiksi padon sijainti seismisesti epävakaalla alueella arveluttaa. Pato on muuttanut joen irrottaman maa-aineksen kertymistä, sen on havaittu aiheuttavan eroosiota, ja maanvyörymien riski on kasvanut.

Kiinan hallinto pitää patoprojektia historiallisena insinööritaidonnäytteenä sekä sosiaalisena ja taloudellisena menestystarinana. Sen kolme päätarkoitusta oli tuottaa sähköä (puhdasta sähköä eli samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, pölyä ja pienhiukkasia, rikkidioksidia, typen oksideja sekä elohopeapäästöjä), kymmenkertaistaa laivojen liikennöinti (mikä tosin lisää em. päästöjä) ja vähentää tulvia joen alajuoksulla. Sähkölaitoksen viimeiset turbiinit valmistuivat 2012. 2014 laitos tuotti melkein 100 TWh sähköä, siis reilusti yli kymmenen kertaa Loviisan molempien ydinreaktorien verran!

Inhimillisten tragedioiden lisäksi pato on aiheuttanut merkittäviä muutoksia myös alueen ekologiaan. Altaan alue on ollut tunnettu rikkaasta biodiversiteetistään. Siellä elää melkein kuusi ja puoli tuhatta kasvilajia, joista yli puolet on harvinaisia ja tärkeitä kiinalaisen lääketieteen rohdoskasveja. Kiinan hallinnon tutkijat ovat jopa väittäneet, että pato on aiheuttanut tai ainakin nopeuttanut kiinanjokidelfiinin sukupuuton. Lisäksi tekoaltaan alle jääneet kosteikot ovat olleet monen pohjoisen lintulajin, kuten siperiankurjen (oma villi käännös) tärkeä talvehtimisalue.

Ravintolapäivä joka päivä

Osa Yichanin kujista muuttuu iltaisin ravintola-alueiksi. Valittavana on hotpottia, dumplingeja, erilaisia vartaita, nuudeliruokia ja monenlaista muuta suuhun pantavaa. Yichanissa oli jo aistittavissa sichuanilaista mausteisuutta. Ongelmana oli se, ettei siellä juuri ollut kuvia annoksista. Eihän siellä ollut turistejakaan. Oskarin käännösapsista oli paljon apua. Hän oli juuri päivää aikaisemmin lukenut Ilta-Sanomista, miten terveellisiä ja laihduttavia monet mausteet ovat. Esimerkiksi chili, inkivääri, mustapippuri ja kurkuma olivat mainittu. Niitä ja monia muita oli hotpot-illallisessamme. Havaitsimme myös niiden laihduttavan vaikutuksen. Ruoka ei kovin kauaa ruuansulatusjärjestelmässä viihtynyt. Aamulla oli jo oikein keveä olo.