Isoveli valvoo

Pirun kylmä tuuli tunki kevytuntuvatakin ja farkkujen läpi, kun talsimme kylään ”hoitamaan asioita”. Saimme pientä tuntumaa lähestyvään Siperian talveen. Saarella on hiukan samanlainen tunnelma kuin Länsi-Turunmaan Jurmossa. On samaa karuutta ja avaruutta – ja lähes aina tuulista. Erojakin on. Baikal jäätyy vuosittain, kun taas Jurmossa meri on jäässä noin kerran–pari kymmenessä vuodessa. Täällä on paksulti lunta ja Jurmossa ei. Kuvittelisin, että Siperian pakkaset eivät tunnu ihan lukuja vastaavana kylmyytenä mantereisen ilmaston kuivuuden vuoksi. Jurmon mereinen ilmasto ja kostea tuuli taas tuntuu paljon pakkaslukuja raaemmalta.

Päätimme piipahtaa Nikita´s Homestediin ostamaan heiltä wifi-aikaa, koska oman majapaikkamme esitteissä mainostettu wifi ei toiminut. Saimme kolme tuntia nettiaikaa sadalla ruplalla – paitsi että kävi ilmi, ettei heidänkään wifinsä toiminut. Se yritti toimia hyvin lyhyesti. Saimme rahat takaisin ja jatkoimme matkaa kylän päätien varressa näkemäämme Internet Cafeen. Se oli kiinni, kuten suurin osa kioskeista, puodeista ja baareista. Turistisesonki oli lopullaan, vaikka talvimatkailuakin mainostetaan kovasti. Päädyimme käymään kaupassa ostamassa lounas- ja banjaevästä.

Virallinen visiitti

Rennosti vietetyn lepopäivän iltana vähän ennen illallista oveemme koputettiin. Paikallisviranomainen erittäin hyvin englantia osaavan tulkkinsa kanssa halusi nähdä passimme ja maahantulodokumenttimme ja kuulla, miten ja mistä olimme tulleet Olkhonille, miten ja mistä olimme varanneet ja ostaneet matkat ja majoittumiset sekä missä oli kysytty ja kopioitu passimme muine dokumentteineen. Onneksi Oskari vanhana Venäjänmatkaajana tiesi, että kaikki mahdolliset dokumentit ja kuitit kannattaa säästää koko maassa olomme ajan. Kirjoitimme tarkan selostuksen matkastamme ja pääsimme nauttimaan illallista. Viranomaiset kävivät kai läpi kaikki ulkomaalaiset matkalaiset, ilmeisesti erityisesti omatoimisellaiset.

Illallisen jälkeen oli vuorossa aamulla varaamamme banja. Aito venäläinen sauna vihtoineen tuntui taivaalliselta kylmän päivän päätteeksi. Koska mahdamme saunoa seuraavan kerran…? Lauteet olivat matalammalla kuin suomalaisissa saunoissa ja kiukaan virkaa toimitti puukaminaa muistuttava pataraudasta hitsattu laatikko, joka antoi napakat, mutta erittäin hyvät löylyt. Saunasta pääsimme nauttimaan 1000 ruplalla ja 150 ruplalla saimme vihdan.