3 vuoden irtiotto

5 vuotta sitten kesälomalla mietittiin mitä haluamme tehdä isona. Kyhäsimme jopa taulukon, jossa oli eri vaihtoehtoja, kuten: purjehditaan ympäri maailman, ostetaan kämppä jostain maasta, hankitaan asuntoauto jne. Merkkasimme jokaiseen sarakkeeseen plussat ja miinukset. Reppureissu voitti. Mutta koska Suomen saaristo on niin upea, halusimme myös viettää aikaa siellä – keväästä syksyyn, muulloikin kuin heinäkuun veneliikenneruuhkissa.

Lieneekö lähestyvän viidenkympin villitys vai mikä, mutta tässä vaiheessa elämää se on tehtävä, jos jotain meinaa tehdä. Vaikka olemmekin kovin korvaamattomia niin kotona kuin töissä, nyt on lähdettävä reissuun. Toki se olisi ollut helpompaa parikymppisenä, kun näki vielä lukea pikkupräntitkin ilman prillejä eikä selkä vielä ollut degeneroitumaan tai olkapää kulumaan päin. Vaan silloin vietit veivät perhettä perustamaan ja pesää rakentamaan. Ja onhan se nyt tietysti helpompaa, kun ei vielä istu pyörätuolissa, tuuppaile rollaattoria tai makaa mullan alla.

Detox-kuuri takana…

Nyt olemme tässä pisteessä: viisi vuotta ankaraa säästämistä, kamat varastoitu, myyty tai annettu pois, erilaiset sähkö-, roskis- ym. sopparit lopetettu, kämppä vuokrattu, alustavat matkasuunnitelmat tehty, duunikuviot järjestetty… Vaikka käytännön toimet aloitettiin autotallin tyhjennyksellä pari vuotta sitten, tämä kevät ja viimeinen kuukausi ovat olleet rankkoja. Mielessä on pyörinyt niin paljon hoidettavia asioita, että uni on jäänyt vähiin ja pinna ollut välillä pinkeenä. Nuorempana olisi ollut sekin etu, ettei ressaile turhasta. Mutta näillä mennään.

Syyskuun vika päivä – kohti Siperiaa!

Kolme vuotta on tarkoitus reppureissata talvet ja nauttia saaristosta kesät. Ensin hypätään junaan ja lähdetään Siperiaan ja sieltä Kiinan kautta kohti Kaakkois-Aasiaa Indonesiaan saakka. Toisena vuonna toiveissa on painua rahtilaivalla Etelä-Amerikkaan ja kolmantena lienee vuorossa Australia ja Uusi-Seelanti. Näin näillä näkymin. Muuttuu jos muuttuu, eikä ole mikään häpee, jos kyllästytään kesken kaiken ja tullaan maitojunalla takaisin.